Selkokieli on yhdenvertaista viestintää

Vastuullisuus- ja yhdenvertaisuusteemat ovat olleet pinnalla viime vuosien aikana. Ne ovat tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa, eikä niiden edistäminen kuulu vain suurille ja näkyville toimijoille. Myös eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä oma osuutensa omien resurssiensa mukaan. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan synny tyhjistä lupauksista tai arvojen listaamisesta verkkosivuille, vaan konkreettisista teoista, jotka vaikuttavat siihen, kuka pääsee mukaan ja kuka jää ulkopuolelle.

Selkokieli liittyy tähän kokonaisuuteen. Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia lukea, hahmottaa tai tulkita tekstiä. Kun viestintä on helppoa ymmärtää, useampi ihminen pystyy toimimaan itsenäisesti. Tässä mielessä selkokieli on yksi käytännön keino edistää yhdenvertaisuutta myös yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä.

Mitä selkokieli on

Selkokieli on yleiskieltä selkeämpää ja yksinkertaisempaa kieltä. Siinä käytetään tuttuja sanoja, lyhyempiä lauseita ja loogista rakennetta. Asiat kerrotaan suoraviivaisesti ilman monimutkaisia ilmauksia.

Selkokielen tarkoitus ei ole aliarvioida lukijaa eikä tehdä sisällöstä köyhää. Sama tieto voidaan kertoa selkokielellä niin, että merkitys säilyy. Selkokieli ei myöskään korvaa kaikkea muuta viestintää, vaan täydentää sitä. Se tarjoaa vaihtoehdon niille, joille yleiskieli on liian vaikeaa tai kuormittavaa. Selkokieli on osa saavutettavaa viestintää.

Kuka selkokielestä hyötyy

Selkokielestä hyötyvien joukko on laaja. Selkokeskuksen tarvearvion mukaan Suomen väestöstä arviolta 11–14 prosenttia tarvitsee tai hyötyy selkokielestä. Tämä tarkoittaa jopa noin 800 000 ihmistä. Kyse ei ole marginaalisesta ryhmästä, vaan merkittävästä osasta väestöä.

Osalle selkokielen tarve on synnynnäinen. Esimerkiksi kehitysvamma, oppimisvaikeudet tai neurologiset haasteet voivat vaikuttaa siihen, miten tekstiä on mahdollista lukea ja ymmärtää. Toisille selkokielen tarve syntyy myöhemmin elämässä, esimerkiksi ikääntymisen myötä.

Selkokielestä hyötyvät myös monet ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi on paljon tilanteita, joissa selkokieli auttaa ilman pysyvää syytä. Väsymys, stressi tai suuri määrä tietoa kerralla voivat tehdä tavallisestakin tekstistä raskasta.

Ilman selkokielistä viestintää nämä ihmiset voivat jäädä osittain tai kokonaan tiedon ulkopuolelle. Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, vaan siitä, ettei tieto ole tarjolla ymmärrettävässä muodossa. Selkokieli tukee itsenäistä asiointia ja antaa useammalle mahdollisuuden ymmärtää, mistä on kyse.

Hyvä esimerkki selkokielen toimivuudesta ovat Ylen Selkouutiset. Ne tarjoavat ajankohtaista tietoa selkeällä kielellä ja tavoittavat laajan yleisön. Selkouutiset osoittavat, että selkokieli ei vähennä sisällön arvoa tai ajankohtaisuutta, vaan tekee tiedosta ymmärrettävää useammalle.

Selkokieli osana yritysten markkinointia ja viestintää

Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yrityksen ei ole tarkoitus muuttaa koko viestintää selkokielelle. Usein tietyistä teksteistä tehdään selkokielisiä versioita eli niitä selkomukautetaan.

Selkokieltä voi hyödyntää esimerkiksi esitteissä ja ohjeissa, artikkeleissa sekä muissa painetuissa ja digitaalisissa teksteissä. Selkokielestä hyötyville voidaan myös koota yrityksen toimintaan tai palveluihin liittyvää tietoa yhdeksi selkokieliseksi tekstiksi, jossa perus- ja tärkeimmät asiat ovat yhdessä paikassa.

Selkokieli ei tee sisällöistä yksinkertaisia, vaan selkeämpiä. Ennen kaikkea se on hyvää palvelua ja mahdollisuus avata ovet useammalle ihmiselle.

Tutustu Avarra Median tarjoamiin selkokielisiin tiivistelmiin yrityksen palveluista ja toiminnasta.